Sima - receita de bebida refrescante

Sima é uma bebida fresca e aqui tipicamente feito para celebrar o 1. de Maio mas é também muito refrescante bebida do verão! Não é uma bebida exatamente tradicional porque os limãos não crescem na Finlândia, mas são importados aqui desde cerca ano 1900. 

Açucar aqui é fabricada da beterraba, sempre refinado e por conseguiente é branco e cristalizada. Açucares e xaropes escuros da cana são importadas. Sima é feito com que chama-lhe "fariinisokeri", é açúcar marrom e granulado mas mole, mistura de açucar local e um pouco melaço importado. Se você quiser sima mais suave e fácil de beber, use mais açúcares brancos. Por menos doce bebida, reduze total quantidade de açúcares. Usando apenas açúcares escuros resulta em sabor pouco amargo. Não é possível substituir açúcar com mel, por que mel fermentar dificilmente.

Sima [sĭma] 

precisa uma panela grande pelo menos 4 litros e garrafas limpas com tampas
4 litros de água
220 g açúcar refinado e 30 g melaço, ou substitute com 250 g açúcares demerara e mascavada
250 g açúcar refinado
suco de um grande limão ou dois limões
1/5 colher de chá (um pedaço de tamanho de duas sementes de limão) de fermento fresco (mesmo com o que fizer pão)
açúcar refinado
uvas passadas

Ferva metade da água e despeje sobre os açúcares. Adicione o restante da água e o suco de limão à panela. Deixe esfriar até a temperatura de líquido é bem pelo fermento, cerca 37 C°. Dissolva o fermento em uma gota de líquido e misture com o resto na panela. Cobre com uma toalha e tampa e deixe a temperatura ambiente até mais tarde.
Engarrafe no próximo dia. Adicione 1 colher de chá de açúcar e algumas uvas passadas por garrafa (duas passas por garrafa de meio litro, cinque por garrafa de dois litros).
Nota: A pressão na garrafa aumenta à medida que a fermentação continua, portanto, não use uma tampa estanque. Afrouxe tampas um pouco ou lembre-se despressurizar garrafas duas vezes por dias.
Deixa garrafas à temperatura ambiente (22 C°) por cerca de 3 dias ou leva na geladeira (6 C°) por cerca uma semana. Sima está pronta quando as passas sobem à superfície. Transfere para geladeira e beba em cerca de uma semana.

Maidoton toffee kookoksesta

Projekti sarjassa kemiallisia kokeiluja korvikkeiksi. Millä korvata eläinten maito toffeessa, millä korvata pulla pullakahveilla, millä korvata silkka tuuri kinuskinkeitossa... esimerkiksi kookoksella ja sokerin kidemuotojen fysikaaliskemiallisten ominaisuuksien opiskelulla.

Salmiakkilakritsikookosfudge

Kookostoffee ja  salmiakkilakritsikookosfudge

4 dl kookoskermaa, rasva% 23
4 dl taloussokeria
4 rkl glukoosisiirappia

Laita kattila kylmälle liedelle, mittaa ainekset kattilaan ja ala lämmittää aineksia puulastalla tai  -haarukalla sekoittaen kunnes sokeri on sulanut. Jatka kiehuttamista keskilämmöllä, 3 tai 4, välillä sekoitellen. Kattilan reunoilta voi kiehuttamisen aikana pestä sokerikiteitä pois pullasudilla. Anna kiehua kunnes lämpömittari näyttää sekoittaessakin 112 °C ja liemi on saanut väriä sekä alkanut irrota reunoista. Ota sivuun liedeltä ja anna jäähtyä sekoittamatta hetken kunnes toffee on noin 100 °C. Kaada varovaisesti puolet massasta leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (johon on ripoteltu kardemummaa ja merisuolahippuja). Älä kaavi sekaan reunoja ettei mukaan mene siemenkiteitä, jotka aloittaisivat kiteytymisreaktion ja muuttaisivat koostumuksen.


Lisää lopun puolen sekaan kattilaan:

1 tl ammoniumkloridia
1 tl lakritsijuurijauhetta

Sekoita voimakkaasti hetken, kunnes toffee menettää kiiltoaan niin saat fudgea. Kaada toiseen vuokaan jäähtymään. Anna vuokien jäähtyä hitaasti ja liikkumatta.

Toffee on jäähdyttyään venyvää ja sitkeämpää, fudge taasen olisi tarkoitus saada hienoisille kiteille murtuvaksi makeiseksi.

I kokeiluerä, vasemmalla toffee ja oikealla fudge. Huomattava ero kiillossa ja paksuudessa.

Tuloksia
I kokeiluerä: Toffee jäi vaaleaksi, kiiltäväksi ja sileän liukkaaksi solahtamaan suusta alas, mutta oli ilahduttavan voisen makuista. Massa alkoi kiteytyä kardemummahippujen kohdalta, mutta enimmäkseen venyvänä tarttui leikattaessa silti mahdottomasti veitseen. Voisi kokeilla keittää tukevammalle kuula-asteelle, esim. 116 °C. Pullan korvikkeeksi kardemumman ja merisuolahippujen lisääminen oli hyvä idea, mutta koska kiteytyminen alkoi niistä ja suu olisi kaivannut enemmän purutuntumaa, niin voisi samantein yrittää ennemmin fudge tehdä kardemumma-merisuolamaustein. Fudge onnistui rakeisuudeltaan ja tarjosikin hyvän suutuntuman ja puruvastetta. Maku oli melko suolainen ja juurevalakritsinen, koska massassa ei ollut mitään mentolista tai aniksista maustetta lisäksi.