Sima - receita de bebida refrescante

Sima é uma bebida fresca e aqui tipicamente feito para celebrar o 1. de Maio mas é também muito refrescante bebida do verão! Não é uma bebida exatamente tradicional porque os limãos não crescem na Finlândia, mas são importados aqui desde cerca ano 1900. 

Açucar aqui é fabricada da beterraba, sempre refinado e por conseguiente é branco e cristalizada. Açucares e xaropes escuros da cana são importadas. Sima é feito com que chama-lhe "fariinisokeri", é açúcar marrom e granulado mas mole, mistura de açucar local e um pouco melaço importado. Se você quiser sima mais suave e fácil de beber, use mais açúcares brancos. Por menos doce bebida, reduze total quantidade de açúcares. Usando apenas açúcares escuros resulta em sabor pouco amargo. Não é possível substituir açúcar com mel, por que mel fermentar dificilmente.

Sima [sĭma] 

precisa uma panela grande pelo menos 4 litros e garrafas limpas com tampas
4 litros de água
220 g açúcar refinado e 30 g melaço, ou substitute com 250 g açúcares demerara e mascavada
250 g açúcar refinado
suco de um grande limão ou dois limões
1/5 colher de chá (um pedaço de tamanho de duas sementes de limão) de fermento fresco (mesmo com o que fizer pão)
açúcar refinado
uvas passadas

Ferva metade da água e despeje sobre os açúcares. Adicione o restante da água e o suco de limão à panela. Deixe esfriar até a temperatura de líquido é bem pelo fermento, cerca 37 C°. Dissolva o fermento em uma gota de líquido e misture com o resto na panela. Cobre com uma toalha e tampa e deixe a temperatura ambiente até mais tarde.
Engarrafe no próximo dia. Adicione 1 colher de chá de açúcar e algumas uvas passadas por garrafa (duas passas por garrafa de meio litro, cinque por garrafa de dois litros).
Nota: A pressão na garrafa aumenta à medida que a fermentação continua, portanto, não use uma tampa estanque. Afrouxe tampas um pouco ou lembre-se despressurizar garrafas duas vezes por dias.
Deixa garrafas à temperatura ambiente (22 C°) por cerca de 3 dias ou leva na geladeira (6 C°) por cerca uma semana. Sima está pronta quando as passas sobem à superfície. Transfere para geladeira e beba em cerca de uma semana.

Fenkolia kalakeitossa ja jauhelihan lisukkeena

Kaksi täysin erilaista ruokalajia kahdesta fenkolista yhdellä iskulla. Viikoksi safkaa.

Lisuke & jauheliha: idea on, että lisukkeen kasvikset pehmennetään ja marinoidaan ensin hetken aikaa. Maun tulee olla sitruunaisen kirpeä. Jauhelihakänkylöihin tulee kreikkalais-itävälimerelliset mausteet, jotka antavat pannulle irtoavalle rasvalle maun. Se sitten taas vuorostaan maustaa fenkolilisuketta paistettaessa. Jauheliha ei kaipaa enempää taikinaa kuin lihan itsessään, pysyy ne känkylät kasassa ilman munaa tai korppujauhojakin.
Kalakeitto: tämä taas syntyi perunattoman kalakeiton tarpeeseen. Fenkolikalakeitto, toimii. Vois siihen kaite perunaakin laittaa, mutta onneksi ei ole pakko.

Fenkolilisuke, jauhelihakänkylät sekä fenkolikalakeitto

Yhteensä näihin kahteen:
1 sitruuna, mehu ja kuori
2 fenkolia, isoja
1 pieni punasipuli
1 chili, tuore

Kalakeittoon lisäksi;
400 g seitä
1 dl kermaa
50 g piparjuurituorejuustoa
valkopippuria
kasvis- tai kala- tai rapufondia
suolaa

Lisukkeeseen lisäksi:
2 rkl omenaviinietikkaa
oliiviöljyä
pippuria
suolaa

Lihapalleroihin lisäksi:
400 g sika-nautajauhelihaa, tyyliin 20% rasvaista
suolaa
maustesekoitukseen, ajattelee Kreikkaa:
pippuria, jeeraa, korianteria, valkosipulia, basilikaa, timjamia, paprikaa, muskottia

1. Ota kalakeitolle kattila, ja lisuketta varten kulho. Siisti fenkolista juuri pois ja vihreästä päästä kuivuneet päädyt.
2. Valkeasta osasta, juuresta lähtien noin puoleenväliin, leikataan ohuen ohuita siivuja, ja laitetaan lisuketta varten varattuun kulhoon. Kulhoon puristetaan sitruunasta mehua ja raastetaan mukaan hieman kuorta. Lisätään etikka ja oliiviöljy, pippuri ja suolaa.
3. Laske kalakeitolle varattuun kattilaan vettä keitollisen verran. Sekoita mukaan sitruunasta mehua ja hieman kuorta. Fenkoleiden yläosa vihreine osineen leikataan lusikkaanmeneviksi palasiksi ja laitetaan kalakeitolle varattuun kattilaan.
4. Sipulista leikataan puolet ohuenohuiksi siivuiksi, ja sekoitetaan lisukekulhoon. Puolet sipulista leikataan palasiksi keittokattilaan.
5. Chili leikataan pieneksi silpuksi, jonka jälkeen silppu jaetaan kolmeen osaan. Yksi osa chiliä sekoitetaan lisukkeeseen ja yksi osa keittoon. Kolmas osa sekoitetaan jauhelihaan.
6. Siirrä lisuke huoneenlämpöön tekeytymään. Laita kattila liedelle kiehumaan ja ota jauheliha käsittelyyn.
7. Jauhelihaan vaivataan mausteet ja suola, sekä kolmasosa chilistä. Muotoile yhdellä kädellä jonkinnäköisiä känkylöitä viileälle paistinpannulle. Paista känkylöitä, kunnes niistä irtoava neste on haihtunut, rasvaa on irronnut pannulle ja känkylät ovat kypsiä. Nosta känkylät rasvasta astiaan, peitä ja pidä lämpimänä.
8. Laita kuuma pannu takaisin liedelle, ja pannulle jääneen mausterasvan sekaan kulhossa levännyt lisuke. Paista lisukekasviksia pannulla, kunnes ne ovat juuri ja juuri kypsiä.
9. Samaan aikaan vahdi keittoa, heitä sekaan suolaa ja pippuria, sekä paloittele kala lusikkaan sopiviksi paloiksi. Kun kasvikset ovat kypsyneet, laita kalapalat kattilaan. Lämmitä uudelleen kiehuvaksi miedolla lämmöllä ja varovasti sekoittaen ettei kala hajoa. Kiehuvaan keittoon sulatetaan tuorejuusto ja viimeiseksi kerma, jonka jälkeen keitto lämmitetään muttei enää keitetä.
10. Tarjoile lisuke yhdessä jauhelihakänkylöiden kanssa. Keitto saa levätä viitisen minuuttia ennen tarjoilua.

Sitruunakana-papupata ja minttu-basilikatahna

Ruokapöytälukemistona keittiössä seilaa I-pad, josta selailen myös reseptejä kun käy hitaalla tai hiljaisella. Mielenkiintoisimmat pistän talteen mitäs-me-syötäis.tekstidokumenttiin Internetsin painoksi. Dokkarista kaivoin eräänä päivänä tällaisen pataruoan, kun kuume nousi ja tiesin jo etukäteen, että huomenna ei jaksa tehdä. Valintakriteeriin suuresti vaikutti se, että ostoslistasta tuli lyhyt ja kohtuu idioottivarma, sillä itse en kuumeisena ja flunssaisena mennyt aineksia hakemaan. Kotona oli aiemmin ostettuja papuja kuivatavarana, joten ne piti pistää likoamaan edellisenä päivänä, tai siis silloin jos halusi seuraavana päivänä pataa, tai siis tänään jos haluaa huomenna syödä. Riippuen aikajatkumon tilasta. Täydellistä, kun kipeänä ei jaksa, ja tietää ettei huomennakaan jaksa. Bonuksena tähän pataan saa upotettua valkosipulia niin, että lähtee henki, jos ei itseltä tai kanssaihmiseltä niin taudilta.

Sitruunakana-papupata ja minttu-basilikatahna

Tavoite: saa lätkiä aineksia pataan ja padan uuniin ja antaa olla sillä aikaa, kun nostaa jalat seinälle ja syleskelee kattoon.

Ainekset:

papu

kana

sipuli

sitruuna

valkosipuli

timjami

suola

pippuri

oliiviöljy

minttu, tuore

basilika, tuore

manteli

Määrät:

Kananpalaksi suosittelen koipireittä, tulee maukkaampaa mutta käyhän nuo muutkin osat. Neljä koipireittä tuottaa noin kuusi annosta, ja siihen suhteessa 250 g kuivia papuja on ihan jees. Pavun koolla on väliä, valkkaa joku näistä: valkoinen tai musta tai ruskea tai kidney tai pinto tai mustasilmä, mitä nyt sattuu olemaan saatavilla. Yks iso sipuli tulee pataan, valkosipulia tulee sekä pataan että tahnaan, joten varaa sitä nyt ainakin yksi iso monikyntinen tai ainakin kolme yksikyntistä. Sitruunoita tähän määrään kaksi. Tahnaan tulee tuoretta minttua ja basilikaa, maun mukaan toki, mutta minusta minttu on sävy eikä pääväri: yksi osa minttua ja kolme osaa basilikaa. Mantelit itse hankin yleensä jauhona muutenkin, mutta jos tykkää tahnasta rakeisempana, niin käyttää sitten isompaa palasta.

Valmistus (hulttiotyyliin): 

Liota pavut yön yli. Keitä tunti suolatta, kuori vaahto pois. Sitruunoista kuori ja mehu vuokaan. Sipulit kuullotetaan, sitten vuokaan. Pavut siivilöidään vuokaan. Sekoitetaan ja tasataan pinta. Liemeksi kiehuvaan nesteeseen suolaa, pippuria ja timjamia (sekä kasvis/kanafondia/liemikuutioita). Lientä vuokaan niin että tulee tasaan papujen pinnan kanssa. Kanat ladotaan päälle. Uuniin kunnes kiehuu, sitten peitetään foliolla ja haudutetaan. Ennen tarjoilua tahnaksi vedetään valkosipulia, minttua ja basilikaa, oliiviöljyä ja manteleita, suolaa ja pippuria. 

Valmistus (insinöörityyliin):

Heitä pavut isoon kattilaan kylmään veteen, niin että peittyvät kunnolla, ainakin kaksi kertaa niin paljon vettä kuin papuja. Jätä pöydälle likoamaan ja mene nukkumaan. Aamulla vaihda kattilaan pavuille vesi, keitä tunnin verran ilman suolaa, lusikoi välillä pinnalle syntyvä vaahto pois. Sitruunoista otetaan sillä aikaa kuori ja mehu ison uunivuoan pohjalle. Leikkaa perunankuorimaveitsellä leveät ja ohuet suikaleet juuriharjalla pestyn sitruunan kuoresta. Purista mehu ja kaada vuokaan. Pilko sipuli ja valkosipuli pienehköiksi palasiksi. Tunnin päästä kaada vesi pois pavuista ja kumoa pavut vuokaan. Kattila takaisin levylle, perään öljyä ja sipulipalat, kuullotetaan, sitten kipataan vuokaan. Hämmennetään vuoan sisältö sekaisin ja tasoitetaan. Kattila vielä levylle, huljautetaan sinne vettä sentin verran pohjalle ja liuotellaan veteen kattilanpohjaan tarttuneiden makujen lisäksi suolaa, pippuria ja timjamia sekä haluttaessa myös kasvisfondia tai kanalientä. Lisää liemi vuokaan. Toistetaan kunnes lientä riittää vuokaan niin, että pinta nousee papujen tasalle, mutta ei yli. Kananpaloihin hierotaan suolaa ja pippuria, ja asetellaan sitten papujen päälle. Vuoka lykätään uuniin, aluksi 200 astetta. Kun liemi on alkanut kiehua, peitä vuoka foliolla, laske lämpö 175 asteeseen. Annetaan hautua kunnes kana on kypsää, irtoaa helposti luistaan, ja lisäksi pavut ovat pehmeitä. Varaa aikaa tähän ainakin 1 ½ tuntia. Kun pata on valmista, sauva- tai tehosekoittimella surauta tahnaksi minttu- ja basilikavarret, valkosipulia maun mukaan, mantelia, oliiviöljyä vähitellen kunnes sopivan tahnamaista, suolaa ja pippuria. Tarjoile padan kanssa.